Vetouistelukauden aloitus

Kevät kääntyy kohta kesäksi. Viimeiset asennukset edessä ja vene veteen. 

Uisteluveneen kaikupuoli muuttuu sen verran, että normaali kaikuluotain vaihtuu chirp-luotaimeksi. Lowrance julkaisi talvella uuden SonarHub-modulin, joka toimii kaikuluotaimena ja network-hubina. Chirpin kautta luotaimen erittelukyvyn pitäisi harpata leijonan askeleen eteenpäin. Innolla odottelen käytännön testejä.

SonarHub-modulin ulkomitat vastaa Nep-2 hubia.
Asennus oli todella helppo. Nep2 pois ja SonarHub tilalle. Virtajohtokin oli yhteensopiva.

RAM-kiinnitys sai taas uuden sovelluksen.
U-pultilla Ram-B-kuula uimaportaisiin ja anturi perään.
Täysin ruuviton ja nopea anturikiinnitys. Irroitus onnistuu laiturissa ollessa ja ottaa aikaa maksimissaan 5 minuuttia. 

Pari kiinteää ja yksi pika-asennettava.

Tätä päivää on odotettu.
Tänävuonna kalastuskausi alkaa 17.5.2014

Sää ei voisi enempää suosia kautta aloittavaa kalamiestä. Lähes peilityyli Saimaa ja lämpömittarin viisari lähenteli 20 astetta.

Luonnollisesti ensimmäinen reissu on aina kaluston testausta ja läpikäyntiä. Etsitään mahdollisia vikapaikkoja ja puututaan niihin asian vaatimalla vakavuudella. Nyt kaikki tuntui toimivan niinkuin pitääkin. Viime syksynä moottoria uistelukierroksilla vaivannut pienehkö satunnainen rykiminenkin oli poissa. Ilmeisesti tulpat alkoivat olemaan tiensä päässä joten vaihto oli enemmin kuin aiheellinen.

Yksi jännitysmomentti oli Cannonin Digitroll 10 -takilat. Koko viimekauden tuskastelin toimimattoman pohjanseurannan kanssa. Milloin takila pumppasi vaijerit ylös ja sitä kautta välilaukaisimet yms nippuun kärkirissaan ja milloin kuulat oli pohjaa ruoppaamassa. Anturi oli asennettu valmistajan ohjeiden mukaan peräpeiliin. Silti häiriötä tuntui jostakin tulevan. Itse epäilin syyksi jarrupussien aiheuttamia pyörteitä. Cannonin anturi käyttää 120kHz taajuutta, joten kaikuluotaimien taajuudetkaan ei pitäisi olla lähelläkään Digin taajuuksia.

Toinen vaihtoehto oli johtovedot. Kauden mittaan virta ja singaalijohdot kulkivat mitä useammissa paikoissa. Sitä kautta pystyi varmistumaan, ettei johdot aiheuta "sekoilua".

Cannonin anturi liimattuna välipohjaan.

Kevään aikana tein viimeisen teon mitä aion takiloiden pohjanseurannan vuoksi tehdä. Liimasin anturin veneen pohjaan. Näin ainankin jarrupussien häiriöt pitäisi olla tiessään. 

Laskujärjestykseni on seuraava ensin plaanarit, sitten takilat. Plaanarivapojen laskun ajan tarkkailin Cannonien syvyysnäyttöä. Koko tunnin, kun plaanarivapoja laskiessa kaikki toimi. Syvyysmittaus näytti jatkuvasti oikeaa lukemaa eikä häiriöitä esiintynyt. Takilat vetoon ja pohjanseuranta päälle. Aika juoda päiväkahvit. 

Kahvihetki päättyi ennenkuin ehti alkaakkaan. Takatilasta kuulu kova pamaus ja takilavapojen räikät alkoivat ulvomaan. Vaijerit poikki ja kuulat pohjassa. 

hohhoijaa...

Ei auttanut anturin liimailut, ei tunnu auttavan mikään. Luovutan, olkoot. Siinä vaiheessa kun kalustotappioita alkaa olemaan tilillä manuaalitakiloiden arvon verran ei enää jaksa yrittää.

Vaijeri poikki. Tähän alkaa jo tottumaan.

Seurantaongelma on tiedostettu jo aikaisemmassa vaihessa ja kalustosta löytyy välineet uuden kuulanripustimen asennukseen.

Nätti keli niin mikäs se on veneessä askarrella uusia vaijereita. Mukavaa pikku näpertelyä. Tämähän kuuluu vetouisteluun. Sattuneesta katastrofista johtuen kalastus jatkui vajavaisella kalustolla. Takilakuulavarastot ei ollut mitoitettu tällaisille vastoinkäymisille. 

No niillä mennään mitä on. Kaikki muu toimii hienosti. Ensikosketus chirppiin on myönteinen. Erottelukyky tosiaan on erinomainen.

HDS12: Low Chirp 40-60kHz zoomattuna takilakorkeudelle.
Rinnalla normaali kaiku 83 / 200kHz

iPad: vasemmalta oikealle: 83/200/455kHz
HDS: Navionics / Insight Genesis kartta
Structure / High Chirp 130-210kHz

Kalastuksellisesti aurinkoinen lähes peilityyni kevätpäivä oli juuri sellainen kuin osasin odottaakkin. Mitätön. 

Aktiivisesta parvien etsimisestä ja lämpimän veden hamuilusta huolimatta tulos oli pyöreä nolla. Edes havaittavaa tärppiä ei ollut. 

Tästä on hyvä lähteä parantamaan.

Sää suosii kalamiestä.

Puhutaan, että keväällä pitäisi panostaa iltaan ja sille rannalle johon aurinko on paistanut koko iltapäivän.
Tätä oppia noudattaen oli helppo vetää tyylipuhtaat munat pataan. 

Pilssiprojektin viimeistelyä

Kaikkiin asennuksiin ja muutoksiin kuuluu huolellinen koeajo/käyttö. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin hinata kalusto 70km päähän rantaan todetakseen, ettei jokin tärkeä osa toimi.

Pilssipumpun Sikaflex liimaukset on kuivunut 48h. Se on kärsivällisyydelleni maksimiaika joten aika kasata järjestelmä ja suorittaa koekäyttö. 

Ennen pumppuosan kasaamista tein liimaukselle pieniä rasituskokeita, jotka liimaus läpäisi kevyesti: Mitään merkkejä irtoamisesta ei ollut.

Rajakytkin.
Toiminta testataan laittamalla sormet "ympyröihin"

Seuraavaksi moottori-siipiratas paketti kiinni pumppuun ja rajakytkimen "kuivatesti". Tämä tehdään painamalla rajakytkimen sivuun kahdella sormella. 3 sekunnin viiveellä pumppu lähti pyörimään. 

Viimeiset klemmareiden tarkistukset ja onkin aika viimeiselle tulikokeelle. Hanasta letku pilssiin ja vesi valumaan. Kun koko kokonaisuuden koekäyttää, niin voi olla 99% varma, että myös tositilanteessa homma toimii.

Vettä pilssiin.
Samalla hoituu pilssin pesu.

Pilssin huuhtelu tulikin tarpeeseen. Talvisäilytys hyvin tuuletetussa heinäladossa on jättänyt jälkensä ja oljen palasia löytyy jokaisesta raosta mihin ilma kulkee. Vettä kertyi pikkuhiljaa ja jännitys tiivistyi... Hieman ennen kuin vedenpinta tavoitti kohokytkimen ylärajan pumppu alkoi pyörimään ja vesi hupeni vauhdilla pilssistä. Parissa minuutissa vedenpinta hupeni niin, että alkoi haukkomaan tyhjää.

!!!!!! 

Viimeiset pari senttiä tuottaa pumpulle ongelmia. Rajakytkin ei reagoi pinnan alenemiseen tarpeeksi nopeasti. Viimeisen sentin tyhjäämiseen meni reilu 30sec jonka jälkeen rajakytkin pysäyttää pumpun. Syykin tähän on selvä. Yamarinin syvä V-kulma jättää pumpun niin kallelleen, että rajakytkimen matalampi sivu haistaa veden vielä siinä vaiheessa, kun pumppu jo haukkoo hieman ilmaa.

Havainnekuva.
Ennenkuin pumppaus loppuu on pumppu vain puoliksi vedessä.

Jokatapauksessa rajakytkin pysäytti pumpun, se on pääasia.

Seuraavaksi uusintakoe. 

Nythän asetelma on muuttunut: pilssipumpun päässä oleva takaiskuventtiili on toiminut ja poistoletku on täynnä vettä. Vesi nousee ja rajakytkin reagoi - pumppu alkaa pyörimään. Pyörii ja pyörii, mutta vesi ei lennä.

!!!!!!!

Pumppu ei jaksa ilmeisesti työntää takaiskua auki. Pumppua hieman pesässä nostamalla venttiili aukeaa ja vesi alkaa valumaan moottorikaivoon. Selvä ongelma, joka pitää ratkaista.

Takaisku jouti roskiin.

Takaisku pois nipasta ja tavallinen paketin mukana tullut tiivisterengas tilalle. Kyllähän pumpun mukana jokin lisälappu venttiilistä tuli kuitenkaan omilla englannin taidoillani en saanut selville mistä on kyse.

Pumpun mukana ei suomenkielisiä ohjeita näkynyt.

Uusintakokeen aika. Veden noustua pumppu alkaa toimimaan ja vesi lentää huomattavasti paremmin kuin takaiskun kanssa, se selvästi ahisti putkessa. 

Vesi lentää komeasti.

Kaikki vaikuttaa toimivan, vesi lentää ja pumppu sammuu niinkuin pitääkin. Pientä ilman haukkomista on viimeisten litrojen aikana. Vielä kokeet venettä hieman kärryllä käännellen. Ainoa asia joka kiinnosti oli, onko mahdollisesti asentoa, jossa rajakytkimen kohdalta vesi ei mene tarpeeksi alas ja pumppu käy itsensä vainaaksi. Onnekseni rajakytkin toimi kaikissa mahdollisissa asennoissa.

Jos jossakin asennossa rajakytkin ei olisi lopettanut pumpun käyttöä olisi joutunut suorittamaan korjaustoimenpiteitä: Rajakytkin on kiinni pumpun kyljessä kiinnityslevyssä. Rajakytkin irti ja sijoitus uuteen paikkaan hieman korkeammalle. Onneksi tähän ei tarvinut ryhtyä. 

Jälkiviisaana voidaan antaa vinkki muille vastaavan pumpun asentajille syvään v-pohjaan: 

Asentakaa pumppu niin, että rajakytkin on korkeammalla sivulla pohjaa. Näin pumpun vesipesä on kaikenaikaa veden alla ja pumppu sammuu ilman ilman haukkomisia. Ainankaan omaan veneeseeni en saanut pumppua asettumaan siististi suoraan kölin pohjalle vaan jouduin laittamaan toiselle "sivulle".

Raja-anturi olisi hyvä olla kaltevalla pinnalla pumpun korkeimman kohdan tasalla.
Tasaisella pinnalla tällaista ongelmaa ei luonnollisesti tule.

Koekäyttö osoitti jälleen tarpeellisuutensa. Yksi oleellinnen ongelma saatiin korjattua ennenkuin siitä edes ehti muodostua ongelmaa.

Pilssipumpun asennus

Automaattinen pilssipumppu on turvallisuusvaruste joka on hyvä olla veneessä kuin veneessä koosta riippumatta. Jo vuosi sitten pumpun asennus oli mielessä, mutta perinteisen kiireinen kevät laittoi operaation jäihin. Nytkin homma meinasi "unohtua". Kuitenkin huolehtivainen vakuutusyhtiö ehtoineen piti huolen, että pilssipumppu tulee asennettua ennen veneenlaskua. (vakuutusehdot...)

Pari tuntia kauppojen kiertelemistä tuotti tällä kertaa tällaisen kasan tarvikkeita.

Yamarinissa ei ole mitään automaattista järjestelmää, jolla pilssiin kertyneet vedet poistuisi. Ainoa väline tähän on ollut manuaalinen kalvopumppu. Itse runko on suunniteltu niin, että oikein toimiessaan pilssiin ei kerry vettä. Aina voi tulla kuitenkin häiriötilanne, jonka aikana pilssi alkaa täyttymään. Näitä voi olla mm. läpiviennin pettäminen. Toistaiseksi pilssi on pysynyt täysin kuivana läpi veneilykauden.

Kuitenkaan ei vara venettä kaada.

Pumpuksi valikoin Johnssonin L450UC automaattipumpun lähinnä hyvien nettikokemusten perusteella. Hintaluokka pumpulla oli sellainen, että kyseessä pitäisi olla jo laadukas tuote.

Pumppu purettuna niin pieniin osiin, kun mahdollista.

Alkuun suunnittelin liimaavani välipohjaan 15mm PVC-levyn, johon olisin ruuvannut pumpun kiinni. Näin mahdollinen vaihto rikkoontumistapauksissa olisi ollut helppoa. Kuitenkin suunnitelma muuttui, kun huomasin pumpun olevan purettavissa todella helposti. Jos itse moottoriosa pimenee, sen saa vaihdettua ja runko pysyy samana. Rungon vaurioihin en usko.

PVC-levy olisi nostanut pumppua 15mm ylemmäs, tämä olisi tarkoittanut suurempaa viivettä pumpun reagoinnissa jos vene saa vesikuormaa jostakin syystä. Joskus se muutaman kymmenen sekunninkin nopeutus voi olla todella tärkeää.

Ruuveja en asennuksessa aio käyttää, joten kiinnitys tapahtuu 291-Sikaflexilla.

Johnssonin raja-anturi "Ultima Kytkin"

Yksi syy mikä puolsi Johnssonin pumpun valintaa oli raja-anturi. Perinteinen kohotunnistin on historiaa. Ultima-kytkin toimii puolijohde elektroniikalla, eikä sisällä liikkuvia osia. Nestepinnan noustessa 50mm tasolle pumppu alkaa pumppaamaan, kunnes neste laskee 20mm tasolle. 8 sekunnin viivekytkin käynnistyksessä estää pumpun häiriökäynnistykset.

Pumpun pohja.

Ennen liimausta varmistetaan tartunta hiomalla 120 paperilla sihdin pohjasta kiilto pois.

Sihtien suojausta. 

Pumpun mukana tulee 2 eri päätä joihin letku voidaan kytkeä:
Suora ja 90-asteen kulmassa oleva nippa.
Keskellä on "takaiskuventtiili" joka kiristetään pumpun ja nipan väliin.

Talven jäljiltä Yamarinissa oli polttoainetankki täynnä. Jos pumpun olisi tahtonut asentaa aivan kiinni peräpeiliin olisi tankkia joutunut käyttämään irti. Koin tämän liian työlääksi operaatioksi ja päätin asentaa pumpun takatilan huoltoluukun kautta tankin etupuolelle.

Pumpun paikan mallausta.

Venetuunarin työkaluja:
Sikaflex, akkukone ja asetoni

Oikean paikan löydyttyä levitin veneen asennuskohtaan ja pilssipumppun pohjaan kerroksen sikaa.
Tasaisesti painaen pumppu paikalleen ja muutama pyöräytys, jotta sika etsii paikkansa.
Pumppu saa liimaantua pari päivää.

Pumppu liimauksessa. Letku on irroitettu, jottei liikuttaisi pumppua.

Näin pumppu on paikallaan. Parin päivän päästä teen kevyet rasituskokeet liimaukselle.

Seuraavaksi asennukseen moottorikaivoon tuleva postoläpivienti. Olin jo aikaisemmin irroittanut takakulmasta kaapeliohjauksen läpiviennin ja mitannut reiän. Reikä oli 30mm ja tämä tuotti tuskaa ostoskierroksella, mistään ei löytynyt sopivaa poistoläpivientiä tällä reikäkoolla. Joko oli hieman isompia tai todella paljon pienempiä. Päädyin ottamaan 34mm läpiviennillä olevan holkin.

30mm reikä jäänteenä ohjauskaapelin läpiviennistä

Olin jo henkisesti valmistautunut suurentamaan reikää 4mm Dremerillä. Onni oli asentajan matkassa tällä(kin) kertaa ja tarkemmassa tarkastelussa paljastui, että reikä onkin jo 34mm. Siinä oli vain 4 millin edestä tiivisteainetta kauluksena. Todella suuri voitto!

Pölytystalkoot vaihtuivat pieneen repäisyyn.

Uusi läpivienti.
Vesirajan lähellä olevien läpivientien kanssa pitää olla huolellinen. Tein Sikasta kauluksen. Tämä varmistaa, ettei saumasta valu pisaraakaan vettä vaikka aallot löisivät moottorikaivoon asti.

Letkuun on hankala päästä käsiksi rungon sisäkautta. 19mm letku on painettu paikalleen.
Tässä vaiheessa on letkun asentaminen on helppoa ja näkee, että on varmasti pohjassa. Läpivienti on ns. yleismalli ja sopii ainankin 3 eri letkupaksuudelle. Käyttämäni 19mm on näistä ohuin, tämän takia holkkia jäi näkyviin suht reilusti. Klemmari ja kiristysmutteri letkussa odottamassa.

Läpiviennin mutterin tiukkauksen jälkeen sikaflex tursusi nätisti koko matkalta, tämä ei vuoda.

Läpivienti paikallaan.

Letkuun taivutettu joutsenenkaula, jottei roiskuva vesi valuisi putken kautta pilssiin.
(Johnssonin takaiskukumi ei vakuuttanut)

Liimauksien ja letkun vedon jälkeen onkin jäljellä vain pienehköjä sähkötöitä. Pilssipumppu tulee asentaa niin, että päävirtakytkimen käyttö ei vaikuta sen toimintaan. Päätin tehdä pumpulle kokonaan oman boksin, jossa on 5A automaattisulake ja painonappi josta pumppua voi ajaa "pakkokäytöllä" ja testata toimivuus. 

Hahmotelma sähköistä

Pilssipumppu kytketään suoraan hupiakun napoihin. 70Ah akun pitäisi riittää hyvin pumpun tarpeisiin. Starttiakku pysyy erotettuna kytkennästä. Näin moottorin starttaus on mahdollista, vaikka pumppu olisi käyttänyt esimerkiksi rajakytkimen häiriötilanteessa akun tyhjäksi.

3x 1.5mm2 kumikaapelia, kytkentärasia ja pikkutarvikkeita.

Kytkentärasian kanteen työstetään tarvittavat reiät.

Pakkokäyttö ja automaattisulake paikallaan. 

Johdot vedettynä.
Otin tarkoituksella hieman väljemmän rasian, jotta samaan tilaan voi myöhemmässä vaiheessa lisätä muidenkin laitteiden sähköjä. Suunnitelmissa on asentaa sähkotakiloihin automaattisulakkeet, ne menee mukavasti samaan rasiaan.

Valmis rasia rasia johtoineen. Kokonaiskustannukset johdotuksella noin 14 euroa.

Asennuskotelo löysi paikkansa hupiakun päävirtakytkimen vierestä. 

Pumpulle menee 3 johtoa:
- Rajakytkimen + 12
- Pumppu ON + 12
- Maa
Veneiden jatkoliitoksissa käytän ainoastaan kutistettavia apicoja. Yleensä varmistan liitoksen suojauksen kerroksella sähkärin teippiä.

Pumppu paikallaan.
Johdot niputettu.

Kaikki ottaa aikansa, tähän projektiin meni kaupoissa kiertelyineen noin 6 tuntia. Veden kanssa koekäyttö on vielä suorittamatta. Kunhan liimaukset on kovettunut kunnolla on sen aika. 

Mukava ja varsin siisti projekti. Vaikka tarvetta pumpulle ei ole ollut olisi asennus pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. 

Jos jotain jäi projektista hampaankoloon on se Sikaflexin pakkauskoko. Jokaisen pikkuruuvin takia joutuu yleensä ostamaan kokonaisen tuubin massaa. Järjestään vanha on kuivahtanut tai mennyt vanhaksi. Miksei 291 marine-sikaa saa pienemmissä pakkauksissa?! Esimerkiksi kaikuluotaimen anturin asennukseen riittää noin 20 ml annos. Loppu 290ml menee tuubista hukkaan.

Vakuutusylläri

Olen aikaisemmin kirjoitellut, että vakuutuksien ehtojen kanssa pitää olla tarkkana. Osalla vakuutusyhtiöistä on mitä ihmeellisimpiä pykäliä jotka vapauttavat korvausvastuusta.

Yleensä kun kerran olen vakuutusyhtiön pykätät kahlannut läpi en perehdy niihin uudestaan vakuutuskauden uusiutuessa. Nyt kuitenkin jokin ajoi minut tavaamaan venevakuutukseni pykäliä aamukahvin lomassa.

Voikohan kuivempaa aamupalaa olla?

Heti ensimmäisellä sivulla huomasin ehtojen muuttuneen edellisestä vuodesta.

Kuljetus ja säilytys- kohtaan oli lisätty painoraja veneelle, jonka vakuutus on voimassa traileroidessa. Yli 2000kg veneille vakuutus on voimassa vain talvisäilytys ja huoltologistiikan ajan. Eli 2000kg veneellä trailerikalastavan tulee tässä pykälässä olla tarkkana.

Myöskin vakuutus ei kata - lista oli karttunut viimeisimmästä:

Entisen 15 kohdan sijaan listasta löytyi 27 kohtaa.

Olihan sieltä itsellekkin jotakin, joka aiheuttaa toimenpiteitä. Täysin uutuutena listalta löytyi kohta: vakuutus ei kata uppoamista, jos veneeseen ei ole asennettu kokoonsa nähden sopivan kokoista automaattista pilssipumppua. 

Todella oleellinen pykälä kaikille veneilijöille. Tiedän monta runkoa, joissa ei tehdaskunnossa ole automaattista pilssipumppua. Tämähän on ehdottomasti asennettava. 

Sen verran olin utelias, että selvitin miksi tällainen pykälä on lisätty, sillä harvassa suuremmassa veneessä automaattinenpilssipumppu on. 

Syynä, että laituriin uppoamisia on ollut luvattoman paljon. Yleensä aiheuttajana ollut tihkuava läpivienti, joka on jäänyt huoltamatta. 

Yamarin täyttää pykälät ja CE:t kuitenaan vakuutusyhtiön vaatimaa pilssipumppua ei ole.

Sinällään mielenkiintoista, että laskun yhteydessä ei ollut mitään mainintaa ehtojen muutoksista. Olisihan se ollut vähintään kohteliasta ilmoittaa esimerkiksi jollakin tiedotteella talvella, että ehdot muuttuu. Jos en olisi alkanut tavaamaan paperinivaskaa läpi olisin ollut aivan tietämätön siitä, ettei veneessäni ole voimassa olevaa vakuutusta uppoamistapauksen varalle.

Itseasiassa pilssipumpun asentaminen on ollut itselläni mielessä jo pitkän aikaa, jotenkin muut kiireet ovat vieneet voiton tältä todella tärkeältä turvallisuusvarusteelta. Nyt sekin projekti on vietävä loppuun. Olisihan tuon vähän muulle ajankohdalle ajoittaa, kun kiireisimmälle kevätajalle. Oman mielenrauhan takia tiedän, etten voi venettä veteen laskea ennenkuin tiedän kaluston täyttävän vakuutusyhtiön antamat vaatimukset.

Taas veneen lasku viivästyy yksien vapaiden verran.

Onneksi sattui olemaan jouto-aikaa ja pääsin jo aloittamaan projektin. Homma oli itseassa jo suunniteltuna korvien välissä vain toteutus uupui. Rungossa oli ostaessani kaapeliohjaus jonka purin pois heti kättelyssä. Kaapeliohjauksen vaijerin läpivienti jäi käyttämättömäksi, tulppasin sen soutuveneen laajenevalla pohjatulpalla. Ajatuksena oli hyödyntää olemassa olevaa reikää jossakin tulevaisuuden projektissa ja niinhän siinä kävikin.

Keskimmäinen reikä on kalvopumpun poistoläpivienti, alin kaapeliohjauksen läpivienti.
Vaikka kaapeliläpiviennin vieressä oli noin 15x10cm tarra, jossa muistutettiin tiivisteliiman käyttämisestä ohjausta asentaessa sitä ei oltu käytetty. Normal?

Läpivienti sisäpuolelta.
Tällaisenaan tämä ei sovellu letkun läpivienniksi vaan on uusittava. 

Ensimmäisenä hommana on poistaa ohjauskaapelin läpivientiholkki. Kuulostaa helpolta, mutta ei todellakaan ole sitä. Läpivienti on tehty todennäköisesti ennen kansi ja pohja-modulin liimaamista toisiinsa. Liimat on pitkin läpiviennin kierteitä.

Läpivienti sijaitsee niin kaukana takatilan huoltoluukusta, että fiksu työskentely oli mahdotonta. Tunnin äherryksen jälkeen luovutin ja käyttöön rajummat aseet.

Akkukone ja 30mm poranterä.

Arvion asennusreiän olevan noin 30mm. Otin tämän kokoisen poranterän ja porasin holkin kahteen osaan. Hommaan meni 5 minuuttia. Pikkuhiljaa sitä alkaa oppimaan, ettei aina ei kannata yrittää purkaa ehjänä osaa joka on menossa roskikseen. Menee aikaa, energiaa ja kuluu hirveän paljon turhia kirosanoja. :)

Läpivientiholkki on historiaa, niin tarrakin.
Kohta alemmastakin reiästä lentää vesi komeassa kaaressa ulospäin.

Rennon vapaapäivän yllätysprojekti nitkahti päivän mittaan jo hyvän askeleen eteenpäin. 

Pumpuksi valitsin Johnssonin 49 litraa minuutissa pumppaavan automaatipilssipumpun. Pumpussa ei ole mekaanista vedenpinnan valvontaa kohoineen vaan mittaus tapahtuu elektronisesti. 

Vielä pitäisi suunnitella pumpulle asennuslevy pilssiin ja suorittaa sitä aina niin mukavaa johdon ja letkunvetoa. Ei tässä tekeminen lopu.

Johnssonin pumppu, läpivienti ja 3m 3/4 putkea.
Eiköhän näillä selviä.