Jotakin uutta nettikaupparintamalla.

Nettikauppoja tulee ja menee.

Osa on hienosti toteutettuja kaikkine ominaisuuksineen. Osassa kauppoja taas tahtoa toteuttaa on enemmän kuin taitoa.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan törmäsin kauppaan, joka on varmaan ensimmäistä laatuaan. Ainankin suomessa.

Osoite on www.ottikone.fi, jo osoite kertoo kalastajalle paljon, liittynee pyydyksiin.
Etusivulla aukeaa Karikko-vaappu jonka voi maalata mieleisiin väreihin helppokäyttöisellä väritysohjelmalla. Todella simppeliä, hienoa ja omaperäistä.

Jokainen varmasti on haaveillut omista spesiaaliväreistään, nyt toteuttaminen on tehty helpommaksi kuin koskaan. Maalailun jälkeen vaapun voi tilata itselleen, joko 13cm tai 18cm vaappuna. Yksilöllisessä maalauksessa minimimäärä on 5 kpl, joten samalla voit suosikkivärit jakaa myös kavereille.
Kuvassa mallailemani kuha/ haukikone kesälle 2013.

Lisäksi sivustolla voi katsella ja tilata muiden värjäämiä vaappuja, nettikaupasta löytyykin hyvä valikoima toinen toistaan houkuttelevampia värityksiä.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa raksihuppujakin pääsisi tuunaamaan samanlaisella menetelmällä.

Kala per kuukausi.

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa sitten viime kirjoitusten. Saimaan vedenkorkeus on sellaisissa lukemissa, ettei kovempikaan virta olisi haitaksi. Jostakin syystä kalustohankinnat ovat lisänneet työmotivaation aivan uudelle tasolle ja tietokoneella istuminen jäänyt vähemmälle.
Vesilläkin on ehtinyt aikaa viettämään. Ei mitään järkyttäviä tuntimääriä, mutta kuitenkin on venettä päässyt ulkoiluttamaan.
Muista kausista poiketen kesän kuumina hetkinä sai Saimaan syvät lohivedet olla rauhassa ja keskityin kuhan vetoon. Vaikea laji tuntuu olevan myös kuha, läheskään joka iltana ruokakalaa ei ole kotiin tullut. Vaikutusta voi hakea viileästä vedestä, korkeasta vedenkorkeudesta ja ties mistä. Jotenkin tuntuu, että oli kyseessä mikä laji tahansa niin kalaa ei tule.
Ei edes hauenvedossa ole tarjoamani Karikot kelvanneet, kuitenkin satunnaisilla lohikeikoilla Tintti-järvärit kelpaa mainiosti luupäille. Tällä hetkellä kauden tuntimittarissa taitaa olla 180 tuntia ja ruokapöytään on päätynyt 3 kalaa, taimen ja kaksi kuhaa. Tekeehän se saldoksi otettava kala per kuukausi. Eikös se suositus ollut, että kalaa pitäisi syödä viikottain, siihen ei miun näytöllä vielä päästä. :D
Ei ole takatila vereen päässyt sotkeutumaan, jos ei syöttimuikkuja lasketa.
Kalustoon olen ollut tyytyväinen. Runko on passelin kokoinen yksin käsittelyyn, ainoa mikä tuottaa tuskaa on kovalla sivutuulella trailerille saaminen. Tähän vaivaan auttaisi sähkövinssi langattomalla kaukosäädöllä. Nykyään nostoja tulee sen verran vähän, että eiköhän Goljatin kitkavinssi aja asiansa, katsoo vaan vähän keliä missä alkaa kärryn kanssa askartelemaan. Korkeahkon hytin vuoksi runko on laituri manöövereissä melko tuuliherkkä. Puomipaikalla on pelivaraa 10cm per puoli, tietyllä sivutuulella puomien väliin satuttaminen on suhteellisen vaikeaa. Joskus tuntuu, että jopa mahdotonta.
X-Trail on yllättänyt positiivisesti vetokyvyllään, kunnolliselta luiskalta vene nousee ilman kytkimen käryjä. Painoa trailerille sain konttorin vaa-alla 1720kg joten 1700 Jsi on melko passeli kyseiselle veneelle. Puntaroitu paino sisälsi kaikki mahdolliset kalastusvälineet kyydissä ja tankki täynnä joten keventämisenkin varaa olisi reilusti.
Hiljaiset raksivauhdit vaativat suuret jarrupussit, käytössä on Ahosen 115cm jarrupussit joilla 1000 kierroksella saa pidettyä vauhdin 2.6-3km/h. Kaasun sijaan olen siirtynyt säätämään nopeutta jarrupussien suuaukon korkeudesta, askartelin Bilteman veneilytuotteista säätövälineen.
Elektroniikka puolella Garmin alkaa löytämään säädöt kohdalleen. Blue Chart- karttassa on eroa Navionicsin vastaavaan kuin yöllä ja päivällä. Parin päivän tuskailun jälkeen päädyin tekemään hätäapuratkaisun ja hankin apuplotteriksi Ipad2:en näyttämään tutut patit ja penkat Navionicis ohjelmalta. Karkeasti sanottuna Garminin kartoissa penkkojen muodot ja pakat ovat selkeämmät. Yksittäiset patit taas löytyy Navioniciltä huomattavasti suuremmalla todenäköisyydellä.
Kaikupuolella Garmin GSD24 ja Airamin P66 toimii 50 / 200khz taajuuksilla. Houkutuslevyjen liikkeitä en ole onnistunut kaiusta esiin kaivamaan, niinkuin Lowrancesta sain. Tämä johtunee anturin asennuskulmasta, jota ei olekkaan kovin helppoa hienosäätää vauhdissa.
Alla oleva kuva kuhanvedosta.
Huomion ja maininnan arvoista kuvassa on oikeassa laidassa oleva musta palkki. Ilman tätä palkkia GPS-nopeutta ei ole mahdollista saada näkyviin yhdistelmänäytössä. Lisäksi ikkunoiden kokoa ei voi säätää. Suunnitteluvirhe mielestäni. Tämä osaa olla varsin ärsyttävä "toiminto" ja syö leijonan osan näytöstä. Garmilta tuli kyselyyni vastaus ja asiaan ei ole tulossa korjausta. Ei mahda minkään. Tästäkin huolimatta olen ollut tyytyväinen valintaani. Täydellistä laitetta en ole vielä kohdannut. Monia hyviä kylläkin.
Pilotin kanssa näytön toiminta on todella saumatonta, oli reitillä minkälaista mutkaa ja karrosta tahansa ei ole vielä ohjausongelmia tullut. Olenkin alkanut tekemään uistelureittejä jo kotona valmiiksi Garminin HomePort-ohjelmalla, rannassa sitten SD-kortilla tiedot plotteriin ja saa itse keskittyä kalastamiseen. Pilotti ajaa patilta patille tai sahaa penkkaa miten kotona sitten onkaan hiirellä suhaillut.

Kesä meni hetkessä laitteiden kanssa leikkiessä ja syksy kolkuttelee jo ovella. Jännä nähdä millainen kylmän veden aika on vesillä luvassa. Lokakuu on lomaa joten eiköhän sitä ehdi selvittämään. :)