Vielä kaksi päivää aikaa käydä vastaamassa!
Tästä pääsee!
Venekuume vaivaa, lääkkeet hukassa.
Venekuume on vakava tauti, aika-ajoin sen saa unohdettua takaa-alalle, mutta kohta se taas pulpahtaa ajankohtaiseksi.
Kovasti olen eri vaihtoehtoja punninnut, WA houkuttaa, mutta oikein kun asiaa järkeilee, enhän minä kalastuksen kannalta saa WA:ssa juuri mitään lisää verrattuna Busteriin. Paljon kun yksin uistelee, ei ole kalastuksen ohessa mahdollista mennä keulaan nukkumaan. Tietysti saisi vähän vakaammin kelissä kulkevan laitteen, mutta eipä ole vielä myrskyä ollut, mihin en olisi Busterilla mennyt taiteilemaan. Näin ollen taitaa olla aika jättää wa pois laskuista ja palata siihen alkuperäiseen haave-veneeseen, Yamarin 5800, 5940 tai 59c:een.
Olen koittanut nettivene sauhuten löytää kyseiselle veneelle "kilpailijoita", yksi on Silver Shark Cabin, joka on mielestäni jopa parempi sisätiloiltaan. Näissä tarjonta on vaan todella huonoa ja käytetyistä pyydetään aivan poskettomia summia.
Finnsport 600c on kaikinpuolin hyvä tiloiltaan, se jää silti pois laskuista, koska vaadin nopean pääsyn keulaan. Muita vaihtoehtoja en juurikaan ole löytänyt. Siispä olen oikeastaan jo luovuttanut muiden mallien tutkimisen. Jos jollekkin tulee mieleen hyvin kelissä kulkeva läpikäveltävä cabin, joka kulkee 1700 trailerilla saa ehdottaa.
Kohta on taas venemessujenkin aika, mielenkiintoista nähdä olisiko valmistajilla jotakin uutta tarjota minun kohderyhmään. Tarkoituksena on lähteä taas tarkistamaan tarjonta.
Ainankin elektroniikkapuoli kiinnostaa kovasti, vaikka olen lähinnä käytettyä venettä budjektisyistä etsimässä olisi tarkoitus elektroniikka hankkia uutena. Alustavasti suunnitelmissa on Lowrancen kaiku/plotteri + (tutka?), Garminin pilotti ja Safiren lämmitin. Lowrance on tietysti kaikupuolella lähinnä kompromissi, halvalla paljon tuumia. Monet haukkuneet laitteet lyttyyn ominaisuuksien ja erottelukyvyn takia. Furuno kiinnostaa pelkäksi kaikuluotaimeksi, ei vaan tällä hetkellä viitsi kyseiseen laitteeseen sijoittaa, ilmeisesti lähiaikoina on mallit päivittymässä 2000-luvulle.
Niinpäniin, kaikkihan tässä on vielä avoinna. Kaikki tavarat on kaupassa ja mistään ei ole lyöty kättä päälle. En ole merkkiuskollinen, joten kaikki voi vielä muuttua. Turha alkaa mitään ostelemaan, ennenkuin löytyy runko mihin kaikki sitten asennetaan.
Kovasti olen eri vaihtoehtoja punninnut, WA houkuttaa, mutta oikein kun asiaa järkeilee, enhän minä kalastuksen kannalta saa WA:ssa juuri mitään lisää verrattuna Busteriin. Paljon kun yksin uistelee, ei ole kalastuksen ohessa mahdollista mennä keulaan nukkumaan. Tietysti saisi vähän vakaammin kelissä kulkevan laitteen, mutta eipä ole vielä myrskyä ollut, mihin en olisi Busterilla mennyt taiteilemaan. Näin ollen taitaa olla aika jättää wa pois laskuista ja palata siihen alkuperäiseen haave-veneeseen, Yamarin 5800, 5940 tai 59c:een.
Olen koittanut nettivene sauhuten löytää kyseiselle veneelle "kilpailijoita", yksi on Silver Shark Cabin, joka on mielestäni jopa parempi sisätiloiltaan. Näissä tarjonta on vaan todella huonoa ja käytetyistä pyydetään aivan poskettomia summia.
Finnsport 600c on kaikinpuolin hyvä tiloiltaan, se jää silti pois laskuista, koska vaadin nopean pääsyn keulaan. Muita vaihtoehtoja en juurikaan ole löytänyt. Siispä olen oikeastaan jo luovuttanut muiden mallien tutkimisen. Jos jollekkin tulee mieleen hyvin kelissä kulkeva läpikäveltävä cabin, joka kulkee 1700 trailerilla saa ehdottaa.
Kohta on taas venemessujenkin aika, mielenkiintoista nähdä olisiko valmistajilla jotakin uutta tarjota minun kohderyhmään. Tarkoituksena on lähteä taas tarkistamaan tarjonta.
Ainankin elektroniikkapuoli kiinnostaa kovasti, vaikka olen lähinnä käytettyä venettä budjektisyistä etsimässä olisi tarkoitus elektroniikka hankkia uutena. Alustavasti suunnitelmissa on Lowrancen kaiku/plotteri + (tutka?), Garminin pilotti ja Safiren lämmitin. Lowrance on tietysti kaikupuolella lähinnä kompromissi, halvalla paljon tuumia. Monet haukkuneet laitteet lyttyyn ominaisuuksien ja erottelukyvyn takia. Furuno kiinnostaa pelkäksi kaikuluotaimeksi, ei vaan tällä hetkellä viitsi kyseiseen laitteeseen sijoittaa, ilmeisesti lähiaikoina on mallit päivittymässä 2000-luvulle.
Niinpäniin, kaikkihan tässä on vielä avoinna. Kaikki tavarat on kaupassa ja mistään ei ole lyöty kättä päälle. En ole merkkiuskollinen, joten kaikki voi vielä muuttua. Turha alkaa mitään ostelemaan, ennenkuin löytyy runko mihin kaikki sitten asennetaan.
Järvilohen uistelu - Kysely, Tilanneraportti
Laatimani kysely on ollut puolitoista kuukautta julkisena. Tällä hetkellä vastauksia on tullut 3 kertaa niin paljon, kun minulla oli tavoitteena.
Vastausmäärä on sen verran hyvä, että aikaistan kyselyn loppumista tammikuun viimeiseen päivään. Näin saan koostettua yhteenvedon hyvissä ajoin ja mahdollisesti saisin sen muutamiin osakaskuntien kokouksiin luettavaksi.
Kiitos mielenkiinnosta!
Jos et ole vielä käynyt vastaamassa niin kyselyyn pääsee tästä.
Vastausmäärä on sen verran hyvä, että aikaistan kyselyn loppumista tammikuun viimeiseen päivään. Näin saan koostettua yhteenvedon hyvissä ajoin ja mahdollisesti saisin sen muutamiin osakaskuntien kokouksiin luettavaksi.
Kiitos mielenkiinnosta!
Jos et ole vielä käynyt vastaamassa niin kyselyyn pääsee tästä.
Arkistojen kätköjä
Vanhoja albumeita selatessa löytää vaikka mitä.
Tälläkertaa eteen putkahti kuva ensimmäisestä saamastani punalihaisesta kalasta. Ei ole koolla pilattu, mutta sen verran ikimuistonen tapahtuma oli, että vieläkin muistan taimenen iskeneen sivutönkössä uitettuun siniteippiseen peltiin, jossa oli yksihaara koukku.
Pelti on vieläkin tallessa, joskaan ei aktiivisessa käytössä.
Kuva on vuodelta 1994, joten melkein 20 vuotta on kohta "uraa" takana.
Kuvassa näkyvä haavi on vieläkin käytössä ja tulee olemaan niin kauan, kun havas kestää.
Tälläkertaa eteen putkahti kuva ensimmäisestä saamastani punalihaisesta kalasta. Ei ole koolla pilattu, mutta sen verran ikimuistonen tapahtuma oli, että vieläkin muistan taimenen iskeneen sivutönkössä uitettuun siniteippiseen peltiin, jossa oli yksihaara koukku.
Pelti on vieläkin tallessa, joskaan ei aktiivisessa käytössä.
Kuva on vuodelta 1994, joten melkein 20 vuotta on kohta "uraa" takana.Kuvassa näkyvä haavi on vieläkin käytössä ja tulee olemaan niin kauan, kun havas kestää.
Kokemuksia kalustosta: Kiinanihme otsalamppu
Syksy ja pimeät lisäävät aina omat hankaluutensa tähän muutenkin niin vaativaan lajiin. Aikaisempina vuosina olen luiskalla valaissut veneen trailaus tilanteessa avolavaan asentamillani Nordicin työvaloilla.
Nyt vaihtui auto vähän "henkilöautomaisempaan" enkä ole viittinyt alkaa lisävaloja kattoon virittelemään. Jotakin muuta oli siis keksittävä.
Aluksi käytössä oli alunperin hakuvaloksi Biltemastani hankkimani lamppu. Tämä oli muuten ihan kohtuullinen käyttää, mutta ehdottomasti liian raskas. Toinen käsi oli aina kiinni lampussa, joten veneen varustelu sujui puoliteholla. Lamppu toimittaa edelleen hakuvalon virkaa hyvällä menestyksellä, jo 4. kausi menossa eikä mitään ongelmia ole vastaan tullut. Hintansa, 25e, lamppu on maksanut takaisin moneen kertaan.
Sitten siirryin otsalamppu-aikakauteen, luonnollisesti nuukana miehenä Motonetistä etsin hyllyistä halvimman led-lampun. Valo oli himmeä ja kytkin toimi miten toimi, ehkä näissä laitteissa hinta ja laatu kävelevät edes jossakin määrin käsikädessä. 5 eurolla ei vaan voi saada täydellistä otsalamppua. Kokeilu kuitenkin osoitti, että otsalamppu on se mitä tarvitsen. Kädet on aina vapaana ja valokeila osoittaa sinne minne katse näyttää. Muutamia reissuja otsalamppu palveli melko hyvin, sitten alkoi patterit jostain syystä purkaantumaan, 2 lampun hintaista lituskapatteria ostettuani päätin, että jotain asialle täytyy tehdä.
Google, varusteostajan paras kaveri auttoi tässäkin asiassa. Otsalamppuja hakiessani melkein kaikki keskustelupalstojen valokeskustelut kääntyivät jossakin vaiheessa Kiinalaiseen krääsäkauppaan, DealExtremeen. Sinne sitä oli siis itsekkin suunnattava.
Valikoima lampuista oli aivan käsittämätön. On lediä, hid ja xenonia, jokaiselle valopäälle varmasti jotakin. Itse etsin suht tehokasta ja edullista otsalamppua, kuitenkaan mitään käsitystä liikkeen tuotteiden laadusta ei ollut entuudestaan. Ei viitsi hurjia summia romuun laittaa, jos tuote osoittautuukin täydeksi sudeksi.
Koska valikoima oli laaja minun oli pakko turvautua aikaisempiin käyttökokemuksiin, joita netistä tongin. Lopuksi päädyin tilaamaan P7 ledillä varustetun otsalampun. Sitten vain odottelemaan postipaketin kolahtamista tiesin, että postitus saattaa viedä lähes kuukauden.
Positiivinen ylläri kuitenkin kolahti jo 2,5 viikon päästä tilauksesta postiluukusta, lamppu on noudettavissa postista.
Jo itse paketti oli vakuuttava, hienosti pehmustetussa pahvilaatikosta löytyi laturi, akkupaketti, otsaremmit ja itse lamppuosa. Lisäksi yllätti lampun laatu, ajattelin että postilaatikkoon kolahtaa muovikuoriin valettu kyheälmä, mutta kuori onkin alumiinia. Luonnollisesti lamppu oli heti koeponnistettava ja kieltämättä veti hiljaiseksi, kun pimeässä autossa läväytti valot päälle. Loistetta riitti.
Luonnollisesti uusia leluja on testailtava heti alussa äärirajoille asti. Kantomatkatestissä kirkkaalla kelillä valo valaisi noin 400 metrin päähän. Ihan riittävästi, ottaen huomioon mihin käyttöön lamppu oli tulossa.
Valo poikkeaa normaaleista otsalampuista siinä, että polttimen kanssa samassa paketissa ei ole ollenkaan pattereita, vaan akut ovat noin metrin johdon päässä olevassa mötikässä. Tässä on etunsa ja haittansa, akut pitää aina saada johonkin taskuun mukaan. Toisaalta eipähän ole sekään massa niskoja rasittamassa.
Lamppu on nyt ollut käytössä koiran kanssa ulkoillessa, duunissa ja venehommissa. Käyttötunteja on tullu sen verran, että uskallan sanoa, ettei kyseessä ole ihan täysi lelu. Akku kestää täydellä teholla polttoa noin 3 tuntia, mutta puolitehollakin valoteho on aivan riittävä. Sen tilan akkukestoa en ole vielä saanut mitattua. Irrallinen akku lisää vähän vaivaa lamppua viritellessä, yleensä olen pitänyt sitä takin rintataskussa.
Vesillä ollessa odotin lampulta vähän enemmin kuin sain, ledivalo vaan ei syystä tai toisesta uppoa sumuun. Reimareiden etsiminen aamuhämyssä ei siis tämän avulla onnistu, sitä varten pitää olla ihan kunnon halogeeni hakuvalo.
Tässä kuvassa pelkästään otsalampun valoa, salama ollut pois päältä.
Rannassa venettä laitellessa valo on juuri mitä olen etsinyt, valoa riittää omiin tarpeisiin aivan riittävästi. Pitää vaan olla tarkkana, ettei katso kaveria silmiin jutellessa, tulee nimittäin black out. :)
Lamppu posteineen ja lataukseen vaadittavan "eu-plugin" kanssa tuli maksamaan noin 39 euroa. Mielestäni vastinetta tuli joka eurolle.
Linkkejä:
Otsalamppu - DealExtreme
Plugi - DealExtreme
Kuten joku on varmasti huomannut, olen vähän yrittänyt keksiä blogille uutta sisältöä. Kalastajia kiinnostavia tai niille tarpeellisia varusteita on markkinat pullollaan.
Yritän parhaani mukaan kertoa laitteista käyttökokemuksia sitä mukaa, kun sijoituksia tulen tekemään.
Nyt vaihtui auto vähän "henkilöautomaisempaan" enkä ole viittinyt alkaa lisävaloja kattoon virittelemään. Jotakin muuta oli siis keksittävä.
Aluksi käytössä oli alunperin hakuvaloksi Biltemastani hankkimani lamppu. Tämä oli muuten ihan kohtuullinen käyttää, mutta ehdottomasti liian raskas. Toinen käsi oli aina kiinni lampussa, joten veneen varustelu sujui puoliteholla. Lamppu toimittaa edelleen hakuvalon virkaa hyvällä menestyksellä, jo 4. kausi menossa eikä mitään ongelmia ole vastaan tullut. Hintansa, 25e, lamppu on maksanut takaisin moneen kertaan.
Sitten siirryin otsalamppu-aikakauteen, luonnollisesti nuukana miehenä Motonetistä etsin hyllyistä halvimman led-lampun. Valo oli himmeä ja kytkin toimi miten toimi, ehkä näissä laitteissa hinta ja laatu kävelevät edes jossakin määrin käsikädessä. 5 eurolla ei vaan voi saada täydellistä otsalamppua. Kokeilu kuitenkin osoitti, että otsalamppu on se mitä tarvitsen. Kädet on aina vapaana ja valokeila osoittaa sinne minne katse näyttää. Muutamia reissuja otsalamppu palveli melko hyvin, sitten alkoi patterit jostain syystä purkaantumaan, 2 lampun hintaista lituskapatteria ostettuani päätin, että jotain asialle täytyy tehdä.Google, varusteostajan paras kaveri auttoi tässäkin asiassa. Otsalamppuja hakiessani melkein kaikki keskustelupalstojen valokeskustelut kääntyivät jossakin vaiheessa Kiinalaiseen krääsäkauppaan, DealExtremeen. Sinne sitä oli siis itsekkin suunnattava.
Valikoima lampuista oli aivan käsittämätön. On lediä, hid ja xenonia, jokaiselle valopäälle varmasti jotakin. Itse etsin suht tehokasta ja edullista otsalamppua, kuitenkaan mitään käsitystä liikkeen tuotteiden laadusta ei ollut entuudestaan. Ei viitsi hurjia summia romuun laittaa, jos tuote osoittautuukin täydeksi sudeksi.
Koska valikoima oli laaja minun oli pakko turvautua aikaisempiin käyttökokemuksiin, joita netistä tongin. Lopuksi päädyin tilaamaan P7 ledillä varustetun otsalampun. Sitten vain odottelemaan postipaketin kolahtamista tiesin, että postitus saattaa viedä lähes kuukauden.
Positiivinen ylläri kuitenkin kolahti jo 2,5 viikon päästä tilauksesta postiluukusta, lamppu on noudettavissa postista.
Jo itse paketti oli vakuuttava, hienosti pehmustetussa pahvilaatikosta löytyi laturi, akkupaketti, otsaremmit ja itse lamppuosa. Lisäksi yllätti lampun laatu, ajattelin että postilaatikkoon kolahtaa muovikuoriin valettu kyheälmä, mutta kuori onkin alumiinia. Luonnollisesti lamppu oli heti koeponnistettava ja kieltämättä veti hiljaiseksi, kun pimeässä autossa läväytti valot päälle. Loistetta riitti.
Luonnollisesti uusia leluja on testailtava heti alussa äärirajoille asti. Kantomatkatestissä kirkkaalla kelillä valo valaisi noin 400 metrin päähän. Ihan riittävästi, ottaen huomioon mihin käyttöön lamppu oli tulossa.Valo poikkeaa normaaleista otsalampuista siinä, että polttimen kanssa samassa paketissa ei ole ollenkaan pattereita, vaan akut ovat noin metrin johdon päässä olevassa mötikässä. Tässä on etunsa ja haittansa, akut pitää aina saada johonkin taskuun mukaan. Toisaalta eipähän ole sekään massa niskoja rasittamassa.
Lamppu on nyt ollut käytössä koiran kanssa ulkoillessa, duunissa ja venehommissa. Käyttötunteja on tullu sen verran, että uskallan sanoa, ettei kyseessä ole ihan täysi lelu. Akku kestää täydellä teholla polttoa noin 3 tuntia, mutta puolitehollakin valoteho on aivan riittävä. Sen tilan akkukestoa en ole vielä saanut mitattua. Irrallinen akku lisää vähän vaivaa lamppua viritellessä, yleensä olen pitänyt sitä takin rintataskussa.
Vesillä ollessa odotin lampulta vähän enemmin kuin sain, ledivalo vaan ei syystä tai toisesta uppoa sumuun. Reimareiden etsiminen aamuhämyssä ei siis tämän avulla onnistu, sitä varten pitää olla ihan kunnon halogeeni hakuvalo.
Tässä kuvassa pelkästään otsalampun valoa, salama ollut pois päältä.Rannassa venettä laitellessa valo on juuri mitä olen etsinyt, valoa riittää omiin tarpeisiin aivan riittävästi. Pitää vaan olla tarkkana, ettei katso kaveria silmiin jutellessa, tulee nimittäin black out. :)
Lamppu posteineen ja lataukseen vaadittavan "eu-plugin" kanssa tuli maksamaan noin 39 euroa. Mielestäni vastinetta tuli joka eurolle.
Linkkejä:
Otsalamppu - DealExtreme
Plugi - DealExtreme
Kuten joku on varmasti huomannut, olen vähän yrittänyt keksiä blogille uutta sisältöä. Kalastajia kiinnostavia tai niille tarpeellisia varusteita on markkinat pullollaan.
Yritän parhaani mukaan kertoa laitteista käyttökokemuksia sitä mukaa, kun sijoituksia tulen tekemään.
Uistelukausi 2011 - Yhteenveto
Niin se taas vuosi vaihtui ja on aika niputtaa yhteen vuoden 2011 kalajutut.
Kalusto oli valmiudessa koko joulukuun, mutta aina vapaan sattuessa kalenteriin oli tarjolla joko tolkutonta tuulta tai muuta ohjelmaa. Vuoden viimeinen uistelukeikka oli 6.12, vaikka vedet pysyivät sulina vuoden vaihteeseen asti.
Sääennusteet alkavat jo näyttämään jo talvisia lukemia, todennäköisesti haen huomenna veneen pois "asemista" ja valmistelen lyhyen talven viettoon. Enpä ole kovin kummoisia hoitotoimenpiteitä yleensä tehnyt, viimeisillä reissuilla tankissa on ollut stabilaattori-aineet. Sitten vain tankki aivan täyteen ja vene latoon seisomaan.
Keväällä moottori- ja peräöljyt vaihtoon, pikainen vahapesu ja kalastus jatkuu. Yamaha palvellut loistavasti, 1500 tuntia tuli syksyllä mittariin ja kone käy kuin kello.
Kausi 2011 itsessään oli monijakoinen. Kevät ja kesä olivat todella vaikeaa aikaa, ensimmäistä mittakalaa sai odottaa kesäkuun alkuun. Tästä mitasta alkoikin vielä kovempi tuskien taival, joka jatkuikin syksyyn asti. Kesän 11 uistelupäivään mahtui yksi mittalohi ja yksi sivutuotteena tullut taimen. Yritys oli kovaa, mutta kun tulosta ei tule niin sitä ei tule, vaikka hampaat irvessä yrittäisi. Kokeneiden lohimiesten mukaan kesän helteillä on turha rasvaevällistä kalastaa. Kovasti olen yrittänyt tätä väittämää osoittaa epätodeksi, mutta huonolla menestyksellä. Lohi on vaan perhanan vaikea otus tavoittaa paksun tasalämpöisen veden kerroksista.
Sain järkättyä pitkät lomat syksyn parhaimmalle lohiajalle ja vesillä tulikin oltua enemmin kuin koskaan. Syyskuun alusta kauden loppuun tuli yhteensä 29 kalapäivää. Pari viikkoa loman alussa olikin hyvää aikaa kalastuksellisesti, kaloja tuli mukavasti ja kelitkin suosivat. Muutama päivä meni aaltoja väistellen, mutta vesillä kun ollaan niin sehän kuuluu asiaan. Lohia tuli suunnilleen samaan tahtiin, kun edellisinä vuosina parhaaseen aikaan. Muutamilla reissuilla pääsi komeita lohia laskemaan kasvamaankin.
Marraskuun alussa kalantulo tyrehtyi kuin seinään, ei mittoja eikä alamittojakaan näkynyt omassa eikä kovin kummoisesti kavereidenkaan veneissä. Kalastuspaine alueella oli valtava, mutta saalis venemäärään nähden oli lähinnä säälittävä. Hankala tähän on arvioida mistä moinen muutos johtui, liekö alueelle uinut parvi oli ongittu pois, vai eikö raksit vaan kiinnostaneet. Kausi päättyi vähän samanlaiseen katastroofiin, kuin kesäkin. 11 päivää ja yksi mitta. Huolestuttavinta tässä on se, että alamittoja tuli viimekauteen nähden todella paljon vähemmin. Ei ole ennen lohenkalastus urallani ollut tällaista syksyä, että pystyy vetämään useita täysin tärpittömiä päiviä peräjälkeen. Nyt onnistuin siinäkin.
Lopullinen tuntisaldo oli 389, joten reissua vaille 400 tuntia tuli taas Busterin penkkiä kulutettua. Tähän tuntimäärään toin kotia asti ruuaksi 7 lohta, muutaman annoin kavereille kotiinviemisiksi. Kokonais saldo yli 60cm kaloille oli 15kpl, jooista osa pääsi vapauteen. Tämä tekee tärppäväliksi 26h, joka on hieman huonompi kuin edellisinä vuosina. Kuitenkin hämmätyttävän samoissa tuntilukemissa mittakalat pyörivät. Tietysti tilaston saisi melko paljon kauniimmaksi, jos siirtyisi kesäkuumalla esimerkiksi kokonaan kuhan vetoon tai kaljan juontiin.
Tavoitteitakin kaudelle asetin, se oli kovin yksinkertainen +5kg järvilohi Saimaasta. Jälleen kerran tavoitteet saavutettiin ja vuoden viimeinen saatu tämän tavoitteen täytti. Tarkat mitat olivat 73cm ja 5100gr. Oli siis melkoisen hyvässä lihassa. Tämä on jo kolmas vuosi peräjälkeen, kun asettamani tavoitteet ovat täyttyneet. Toisaalta olen melko maltillisesti nostanut rimaa, ei pidä heti tavoitella kuuta taivaalta, kun uistelu-uraa ainankin toivottavaasti on jäljellä vielä monia monia vuosia. Seuraavallekkin kaudelle tavoite on jo laadittu, se on +70cm lohi takilasta ja bonus tavoitteena on merkitä ja laskea kasvamaan +4kg lohi. Toivottovasti edes jompikumpi näistä toteutuu. Sinällään tämä kausi ei oikein +4kg:en vapautelemisia puoltanut, kun niitä ei tullut kuin yksi. Tästä huolimatta ihan kohtuukokoista kalaakin saatiin, 15:sta suurimman keskipaino oli 3,3kg.
Hienoja elämyksiä ja katkeria tappioita mahtui kauteen paljon, monen hienon kalamiehen kanssa pääsin käymään kalassa ja jakamaan kokemuksia. 2 kertaa oli siiman päässä "elämäni kala", mutta molemmilla kerroilla pinnan alla oleva vastapuoli vei voiton.
Kauden 2011 piti olla houkutuslevyjen vuosi, olin varautunut kauteen repullisella pieniä plaanerikäyttöön soveltuvia levyjä ja suurilla takilaan sijoitettavilla 8" lätkillä. Alkukaudesta vedessä pyöri parhaillaan 10 levyä yhtäaikaa. Pikkuhiljaa kuitenkin oli alettava vähentämään levyjen määrää, kun ei kalatapahtumia tullut. Loppukaudesta vakiintui systeemi, jossa keskimmäisissä plaanareissa ja takiloissa ristiin pyörivät levyt. Loppujen lopuksi houkutuslevy pelastikin kauden ja kauden suurin kala tuli kultarunkoisen pikku-vk:n perästä. Myös 3 pienempää mittaa tuli levyjen takaa, joten kyllä ne vaan toimii ja levyjen käyttö tulee jatkumaan aktiivisena.
Videolle tapahtumia sain enemmin, kuin uskalsin odottaakaan. Editointi on vaan sen verran hidasta touhua, että voi viedä vielä pienen tovin, ennenkuin ehdin jonkinlaisen koosteen kaudesta tekemään. Kuitenkin yritän talvenmittaan sellaisen väsätä. Luonnollisesti kuvailu jatkuu ensikauden aikana, pitänee koittaa löytää uusia kuvakulmia ja mahtavia kaloja!
Joulukuun puolessa välissä laadin kyselyn, jossa kartoitan kalastajien mielipiteitä nykysäädöksistä yms. Suosio on ylittänyt kaikki odotukseni ja tavoite vastausmäärän sain täyteen 2 viikossa. Nyt vastauksia on jo oikein mukava määrä, mutta aina lisävastaukset ovat tervetulleita. Enempää en aio vielä vastaksia raottaa, mutta hieno nähdä miten samaa mieltä kalastajat tietyistä asioista on. Palataan tähän kevväämmällä...
Kohta pitää jo alkaa valmistelemaan kautta 2012, venemessut ovat jo lähes hetken päästä.
Sinne on taas lähdettävä tarjontaa kartoittamaan. Syksyn ajan tuli melko tarkasti nettivenettä selailtua ja muutamaa venettä kävin katsomassakin. Vielä ei sitä oikeaa ole löytynyt. Helppoa tämä veneen etsiminen, kun ei ole mikään kauhea kiire hankinnalla. Busteri kuitenkin palvelee lähes täydellisesti vetouisteluveneenä. Eli jos ei mitään täydellistä haaviin tartu niin ällä ht tulee näkymään Saimaan laineilla myös ensikautena.
Kiitos kaikille mukana olleille ja blogia lukeneille vuodesta 2011!
Lopuksi kevennys, kuinka tyhmiä virheitä sitä tulee tekemään, kun 14h kalastuspäivän jälkeen yksin touhuaa veneen kanssa. :)
- Juho
Kalusto oli valmiudessa koko joulukuun, mutta aina vapaan sattuessa kalenteriin oli tarjolla joko tolkutonta tuulta tai muuta ohjelmaa. Vuoden viimeinen uistelukeikka oli 6.12, vaikka vedet pysyivät sulina vuoden vaihteeseen asti.
Sääennusteet alkavat jo näyttämään jo talvisia lukemia, todennäköisesti haen huomenna veneen pois "asemista" ja valmistelen lyhyen talven viettoon. Enpä ole kovin kummoisia hoitotoimenpiteitä yleensä tehnyt, viimeisillä reissuilla tankissa on ollut stabilaattori-aineet. Sitten vain tankki aivan täyteen ja vene latoon seisomaan.
Keväällä moottori- ja peräöljyt vaihtoon, pikainen vahapesu ja kalastus jatkuu. Yamaha palvellut loistavasti, 1500 tuntia tuli syksyllä mittariin ja kone käy kuin kello.
Kausi 2011 itsessään oli monijakoinen. Kevät ja kesä olivat todella vaikeaa aikaa, ensimmäistä mittakalaa sai odottaa kesäkuun alkuun. Tästä mitasta alkoikin vielä kovempi tuskien taival, joka jatkuikin syksyyn asti. Kesän 11 uistelupäivään mahtui yksi mittalohi ja yksi sivutuotteena tullut taimen. Yritys oli kovaa, mutta kun tulosta ei tule niin sitä ei tule, vaikka hampaat irvessä yrittäisi. Kokeneiden lohimiesten mukaan kesän helteillä on turha rasvaevällistä kalastaa. Kovasti olen yrittänyt tätä väittämää osoittaa epätodeksi, mutta huonolla menestyksellä. Lohi on vaan perhanan vaikea otus tavoittaa paksun tasalämpöisen veden kerroksista.
Sain järkättyä pitkät lomat syksyn parhaimmalle lohiajalle ja vesillä tulikin oltua enemmin kuin koskaan. Syyskuun alusta kauden loppuun tuli yhteensä 29 kalapäivää. Pari viikkoa loman alussa olikin hyvää aikaa kalastuksellisesti, kaloja tuli mukavasti ja kelitkin suosivat. Muutama päivä meni aaltoja väistellen, mutta vesillä kun ollaan niin sehän kuuluu asiaan. Lohia tuli suunnilleen samaan tahtiin, kun edellisinä vuosina parhaaseen aikaan. Muutamilla reissuilla pääsi komeita lohia laskemaan kasvamaankin.
Marraskuun alussa kalantulo tyrehtyi kuin seinään, ei mittoja eikä alamittojakaan näkynyt omassa eikä kovin kummoisesti kavereidenkaan veneissä. Kalastuspaine alueella oli valtava, mutta saalis venemäärään nähden oli lähinnä säälittävä. Hankala tähän on arvioida mistä moinen muutos johtui, liekö alueelle uinut parvi oli ongittu pois, vai eikö raksit vaan kiinnostaneet. Kausi päättyi vähän samanlaiseen katastroofiin, kuin kesäkin. 11 päivää ja yksi mitta. Huolestuttavinta tässä on se, että alamittoja tuli viimekauteen nähden todella paljon vähemmin. Ei ole ennen lohenkalastus urallani ollut tällaista syksyä, että pystyy vetämään useita täysin tärpittömiä päiviä peräjälkeen. Nyt onnistuin siinäkin.Lopullinen tuntisaldo oli 389, joten reissua vaille 400 tuntia tuli taas Busterin penkkiä kulutettua. Tähän tuntimäärään toin kotia asti ruuaksi 7 lohta, muutaman annoin kavereille kotiinviemisiksi. Kokonais saldo yli 60cm kaloille oli 15kpl, jooista osa pääsi vapauteen. Tämä tekee tärppäväliksi 26h, joka on hieman huonompi kuin edellisinä vuosina. Kuitenkin hämmätyttävän samoissa tuntilukemissa mittakalat pyörivät. Tietysti tilaston saisi melko paljon kauniimmaksi, jos siirtyisi kesäkuumalla esimerkiksi kokonaan kuhan vetoon tai kaljan juontiin.
Tavoitteitakin kaudelle asetin, se oli kovin yksinkertainen +5kg järvilohi Saimaasta. Jälleen kerran tavoitteet saavutettiin ja vuoden viimeinen saatu tämän tavoitteen täytti. Tarkat mitat olivat 73cm ja 5100gr. Oli siis melkoisen hyvässä lihassa. Tämä on jo kolmas vuosi peräjälkeen, kun asettamani tavoitteet ovat täyttyneet. Toisaalta olen melko maltillisesti nostanut rimaa, ei pidä heti tavoitella kuuta taivaalta, kun uistelu-uraa ainankin toivottavaasti on jäljellä vielä monia monia vuosia. Seuraavallekkin kaudelle tavoite on jo laadittu, se on +70cm lohi takilasta ja bonus tavoitteena on merkitä ja laskea kasvamaan +4kg lohi. Toivottovasti edes jompikumpi näistä toteutuu. Sinällään tämä kausi ei oikein +4kg:en vapautelemisia puoltanut, kun niitä ei tullut kuin yksi. Tästä huolimatta ihan kohtuukokoista kalaakin saatiin, 15:sta suurimman keskipaino oli 3,3kg.
Hienoja elämyksiä ja katkeria tappioita mahtui kauteen paljon, monen hienon kalamiehen kanssa pääsin käymään kalassa ja jakamaan kokemuksia. 2 kertaa oli siiman päässä "elämäni kala", mutta molemmilla kerroilla pinnan alla oleva vastapuoli vei voiton.Kauden 2011 piti olla houkutuslevyjen vuosi, olin varautunut kauteen repullisella pieniä plaanerikäyttöön soveltuvia levyjä ja suurilla takilaan sijoitettavilla 8" lätkillä. Alkukaudesta vedessä pyöri parhaillaan 10 levyä yhtäaikaa. Pikkuhiljaa kuitenkin oli alettava vähentämään levyjen määrää, kun ei kalatapahtumia tullut. Loppukaudesta vakiintui systeemi, jossa keskimmäisissä plaanareissa ja takiloissa ristiin pyörivät levyt. Loppujen lopuksi houkutuslevy pelastikin kauden ja kauden suurin kala tuli kultarunkoisen pikku-vk:n perästä. Myös 3 pienempää mittaa tuli levyjen takaa, joten kyllä ne vaan toimii ja levyjen käyttö tulee jatkumaan aktiivisena.
Videolle tapahtumia sain enemmin, kuin uskalsin odottaakaan. Editointi on vaan sen verran hidasta touhua, että voi viedä vielä pienen tovin, ennenkuin ehdin jonkinlaisen koosteen kaudesta tekemään. Kuitenkin yritän talvenmittaan sellaisen väsätä. Luonnollisesti kuvailu jatkuu ensikauden aikana, pitänee koittaa löytää uusia kuvakulmia ja mahtavia kaloja!
Joulukuun puolessa välissä laadin kyselyn, jossa kartoitan kalastajien mielipiteitä nykysäädöksistä yms. Suosio on ylittänyt kaikki odotukseni ja tavoite vastausmäärän sain täyteen 2 viikossa. Nyt vastauksia on jo oikein mukava määrä, mutta aina lisävastaukset ovat tervetulleita. Enempää en aio vielä vastaksia raottaa, mutta hieno nähdä miten samaa mieltä kalastajat tietyistä asioista on. Palataan tähän kevväämmällä...
Kohta pitää jo alkaa valmistelemaan kautta 2012, venemessut ovat jo lähes hetken päästä.
Sinne on taas lähdettävä tarjontaa kartoittamaan. Syksyn ajan tuli melko tarkasti nettivenettä selailtua ja muutamaa venettä kävin katsomassakin. Vielä ei sitä oikeaa ole löytynyt. Helppoa tämä veneen etsiminen, kun ei ole mikään kauhea kiire hankinnalla. Busteri kuitenkin palvelee lähes täydellisesti vetouisteluveneenä. Eli jos ei mitään täydellistä haaviin tartu niin ällä ht tulee näkymään Saimaan laineilla myös ensikautena.
Kiitos kaikille mukana olleille ja blogia lukeneille vuodesta 2011!
Lopuksi kevennys, kuinka tyhmiä virheitä sitä tulee tekemään, kun 14h kalastuspäivän jälkeen yksin touhuaa veneen kanssa. :)
- Juho
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)