28.9. Saimaa

Onnistumisesta innostuneena eihän sitä malttanut seuraavaakaan vapaapäivää olla poissa vesiltä. Kelin tiesin jo illalla olevan samaa luokkaa, kun edellisenä päivänä. Tämä ei juurikaan poltetta poistanut.

Tavoitteena oli päästä samoille aluelle vetämään, kun edellisellä kerralla. Tämä kuitenkin osottaitui jo venettä laskiessa melko huonoksi vaihtoehdoksi. Tuuli oli sen verran kääntynyt ja voimistunut, että pitkiltä seliltä pääsi puhaltamaan suoraan "spottiin".

Suunnitelma meni uusiksi. Hakkautin vastatuuleessa niin kauaksi, kun vaan luvilla oli mahdollista mennä. Siitä sitten aloin myötäiseen surffailemaan aallon harjalta toiselle. Jatkuvaa tuulta varmasti löytyi +10ms ja puuskat siihen päälle. Varsin raikas keli siis.

Heti alussa löytyi mahtavia syöttiparvia, mutta en viitsinyt jäädä 2 saaren väliin ristiaaltoon keikkumaan. Päivä meni siis matkauisteluksi...

Pientä elämää pinnankin alla oli, uinteja tarkastellessa löytyi jatkuvasti räjähtäneitä syöttejä. Epäilen pieniä taimenentumppeja, jotka todennäköisesti pintautuvat tällaisessa kelissä.

Puolenpäivän aikaan sivuutin edellisen keikan ottipaikat ja vielähän siellä eloa oli, nyt vaan varsin pientä. Pari alamittaa jatkaa kasvuaan. Eipähän mennyt munat pataan.

Tästä päivästä ei muuta kerrottavaa olekkaan.
Aaltoa riitti niin, että nyt vielä seuraavana aamunakin on niskat jumissa keikkumisesta. Jotekin vaan järvellä miun mielestä haastavin tuuli on 7-9ms tienoilla oleva puhuri. Siitä kun tuulen nopeus kasvaa aalloista tulee jo sen verran isoa, ettei paukuta venettä, vaan vene vaan menee aallolta toiselle.

Nyt kuitenkin alkaa jo saamaan jutun juonesta kiinni. Lohitapahtumia sattui molemmille päiville, joten ei syytä huoleen. Syksy vasta alussa!

Vesillä: 8h
Tuulta: 12-16ms Lännen suunnasta
Paineet: 1015
Vesi: 13,2c
Bensaa: n. 15l

27.9. Saimaa

Viime keikasta onkin jo useampi viikko.
Tänä aikana vesi viilentynyt jo jokusen asteen ollessa tällä hetkellä noin 13,5 asteista. Myös pitkät siirtymät ovat tältä vuodelta historiaa. Siirsin veneen kärrylle seisomaan.

Sääennusteet eivät hellitelleet innokasta uistelijaa. Foreca sekä ilmatieteenlaitos lupailivat edellisenä iltana karmeaa tuulta ja vesisadetta. Tämä ei kuitenkaan lannistanut vaan vesille oli päästävä.

Puolen seitsemän aikoihin olin Sarviniemessä ropailemassa tavaroita veneeseen. Todella paljon touhua helpottaa, kun nykyiseen autoon mahtuu vavat suorina. Voittaa heti varttitunnin valmisteluajoissa molemmin päin päivää. Muuten X-Traili onkin aikamoinen kompromissi vetoautoksi. Välillä on oikeasti ollut ikävä Kingcabbia.

Suuntana edelleen pohjoiset vesi-alueet, Ilkonhan asetin nollaputken loppupäässä pannaan toistaiseksi. Ehkä vuoden viimeisillä keikoilla voisi Rastissa käydä lenkin heittämässä, mutta katsellaan sitä sitten kun on ajankohtaista.

Heti, kun vene irtaantui laiturista taivas repesi. Vettä tuli aivan taivaan täydeltä. Tuuli oli pohjoisen suuntaista, ehkä 6ms. Kiittelin salaa mielessäni itseäni, kun olin tajunnut ottaa pelastuspuvun mukaan, muuten olisin varmasti kääntynyt jo takaisin. 5 min siirtymän jälkeen aloitin jo virittelemään syöttejä. Loivaan sivumyötäiseen surffaillen paketti oli aika nopeasti iskussa.

Painotuksia vähensin edellisiltä kerroilta huomattavasti, takilat pyyhkivät 10 metrin vettä ja plaanarit siitä ylöspäin.

Ei tarvinut kauaa vetää, kun pienimmällä siimapainolla oleva pikkukelkka lähti ja lujaa. Kuten normaalia onnistuin sössimään kalan irti, ennenkuin kunnolla sain siimoja edes tiukalle. Uskoa tapahtuma kuitenkin loi.

Puolisen tuntia tästä eteepäin lähti saman puolen keskimmäinen kelkka nykimään takaviistoon. Kohta veneen takana hypittiinkin iloisesti ilmaan. Lopulta kala tuli todella kesysti veneelle asti ja päätyi haaviin. Vuoden järvärienkka parani huomattavasti, kala oli 66cm ja 3500gr. Kromihuppu "vaparina" oli ottipeli. Rauhallisiin otteisiinkin löytyi syy, kala oli ottanut niin ahnaasti, että koukku oli kiduksissa asti.

Hyvin alkoi, tunti ja 2 mittakalatapahtumaa... Sehän on paremmin kuin koko alkukautena yhteensä.

Tästä taas 30 minuuttia ja sisin plaanari poistui taka-alalle. Pirteä kala nappasi potkurivirran siimat mukaansa ja meinasi vielä toisen puolen plaanarisiimatkin sotkea nippuun. Kaikesta huolimatta kala päätyi haavin pohjalle. Taas oli koukut kiduksissa, eli kova syönti tuntui olevan päällä. Kala oli tosi laiha ja teki mieli laskea kasvamaan, verta tuli kuitenkin kiduksista siihen malliin, etten nähnyt sitä järkeväksi. Mittaa löytyi 61cm ja 2100gr.

Tämän tapahtuman jälkeen lähdin ajelemaan "hotspotilta" poispäin. Ruokakalat oli kylmälaukussa joten lähdin kartoittelemaan parin muun penkan syöttikalatilannetta.

Projekti kuitenkin vesittyi täysin, kun tuuli yltyi äkisti tosi koviin lukemiin. Puuskat oli 16ms luokkaa ja jatkuva pitkälle yli 10ms.... Tämä keikutti venettä jo siihen malliin, että 14 maissa kyllästyin vatkaamiseen ja kelasin pyynnöt ylös. Pikainen siirtymä Sarviniemeen ja kotiin kaloja putsailemaan.

Seuraavana päivänä olisi tarkoitus mennä uudestaan, joten ei viitti kauheassa kelissä motivaatiota tappaa.

No kuitenkin upea päivä. 3 mittakalakontaktia pitkän tyhjäputken jälkeen on yhtä juhlaa. Toivottavasti tästä on suunta vain ylöspäin.

Vesillä: 8h
Paineet: 1015
Vedenlämmöt: 13,5c
Tuuli: eka pohjosesta ~6ms sitten hirmumyrsky lännestä
Bensaa: n. 15l

Ja tulihan sitä matskua videollekkin, sijoitus kameralla huono. Tuuli syö kaikki äänet, mutta harjoitellaan ja harjoitellaan, jospa joskus alkaisi ihan laadufilmiäkin saamaan.

Klikkaamalla videota pääset katsomaan sen Youtubessa suurempana.

Kokemuksia kalustosta - Simrad AP12r

Busterin tuntimittarissa raksuttaa jo lähemmäs 15oo tuntia, joten pikkuhiljaa alan olemaan sinut kaikkien lisävarusteiden kanssa.

Varmasti jokaisella on joskus ollut tilanne, että pitäisi jokin tuote ostaa ja kaikenmaailman kokemukset kiinnostavat.

Välipäivien ratoksi ja ehkä jopa muiden iloksi voisin vähän mielipiteitä kirjoitella sijoituksista.

Ensiksi otetaan käsittelyyn autopilottini, Simrad AP12r.

Jo avovene-aikana pyöri mielessä siimasotkuja selvitellessä, että jokin taika tätä tuskaa on saatava helpottamaan. Lääke löytyi yllättävänkin äkkiä, kun selvisi että pilotti menee Busterin vaijeriohjaukseen melkein "plug and play" menetelmällä oli itsestään selvää, että ht-malliin pilotti tulee.

Pakettiin kuuluu 4 erinnäistä osaa, kompassi, ohjausyksikkö, kaukosäädin ja johdoille kytkentärasia.

Ohjausyksikkö vaatii pulpetin alta melko paljon tilaa ja kannattaa pilottia ostaessa varmistaa, että mötikkä mahtuu pulpetin sisuksiin. Busterissa asennus oli todella nafti vaikka pulpetin alla onkin reilusti tilaa. Muut osat onkin melko helppo sijoittaa, kompassi mahdollisimman alas ja lähelle veneen keskipistettä, kaukosäädin parhaaksi katsomaan paikkaan ja johtojen rasia paikkaan johon muiden laitteiden johdot yltää.

Kompassin asennuksessa kannattaa huomioida, että kaikenlaiset metalliesineet esim. Puukko tai termari saavat laitteen sekoamaan ja kääntämään ratin jompaan kumpaan laitaan. Miulla kompassi on vähän turhan lähellä pulpettia ja välillä kahvihetki päättyy siihen kun termari kääntää kurssin miten sattuu.. :)

Asennus on kokonaisuudessaan helppo ja jos ei vastoinkäymisiä tule hommasta selviää varmasti puolessa päivässä.

Lisäksi miulla on pilotti yhdistetty plotteriin NMEA 0183 - väylän kautta. Tämä mahdollistaa point to point - navigoinnin. Eli plotterilla osoitat pisteen, jonne tahdot pilotin ajavan. Odotin tältä toiminnolta enemmin kun sain, oikeastaan turha kapistus. Itsessäänkin pilotti ajaa suoraa kunhan annetaan suunta mihin tahdotaan mennä, esteitä tai reimareita pilotti ei osaa kiertää pistenavigoinnilla.

Kun pilotti on asennettu tulee kompassi kalibroida, tämä projekti parantaa laitteen suuntavaistoa ja on ihan hyvä tehdä, vaikkakaan ei ole välttämätöntä. Homma onnistuu tyynessä kelissä hiljaisessa vauhdissa loivaa ympyrää ajaen, todella helppoa siis.

Sitten laite onkin valmis käyttöön. Se on niin yksinkertaista, kun on vaan mahdollista. Painat ohjauksen päälle ja järjestelmä pitää veneen siinä kurssissa, mikä painamishetkellä on. Loivia korjausliikkeitä saa tehtyä nuolia painamalla.

Ohjauksen reagoimista eli herkkyyttä voidaan säätää gain- näppäimestä. Tyynellä kelillä riittää 4-5 portaat ja kovassa tuulessa olen pitänyt maksimilla eli 9 pykälällä.

Yksinkertaista, eikö?

Kaukosäädintä asentaessa kannattaa ottaa huomioon, että ratti kääntyy pilotin ohjatessa toisin kuin hydrauliikkapilotissa. Tästä syystä itselläni on huonoin mahdollinen sijoituspaikka kaukosäätimelle.

Sitten itse käyttökokemuksiin.

Laite on juuri sitä mitä odotinkin. Suunta pysyy halutussa ilman ongelmia myös hiljaisissa raksivauhdeissa.
Luulen, että ht busteri on hankalimpia veneitä tällaiselle pilotille, korkea koppi ja lyhyt vene. Jarrupussit pidän aina vedessä, pehmentää vähän ohjauksen liikkeitä ja moottorillekkin tekee hyvää saada vähän kierroksia.

Hitaat alle 3kmh vauhdit onnistuu karkeasti 6-7ms tuulissa vielä ongelmitta. Sen jälkeen alkaa suoraan vastaiseen ajaessa tulla ongelmia. Puuskat heittelevät veneen keulaa sen verran nopeasti, ettei pilotti ehdi mukana.

Reilummissa tuulissa ongelmat kaikkoaa kun nopeuden nostaan + 3,5kmh tienoille. Silloin puuskat eivät enää jaksa pysäyttää venettä ja laitteen suuntavaisto säilyy.

Ratti on veinannut karkeasti puolet reissujen ajasta eli 600-700h. Vielä ei ole ollut mitään ongelmia käytettävyyden kanssa. Aina toiminut ongelmitta. Rattiakselissa on hieman väljää, mutta en muista oliko sitä jo uutena.

Yhteenvetona voisin sanoa, että varmasti tulen jokaiseen tulevaan uisteluveneeseeni jossakin vaiheessa pilotin hankkimaan. Yksinuistellessa aivan verraton apu.

Päivitystä blogiin.

Jonkinverran tullut kysymyksiä maan ja taivaan väliltä.

Lisäsimpä mahdollisuuden kommentoida tekstejä.

Saa avautua, kysyä, tsempata ja antaa vinkkejä! ;)

7.9. Saimaa

Niin se vaan kesä taittui syksyksi.
Toisaalta tämä vähän harmittaa, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli. Kuulemma lohi syö syksyisin!

Viime keikkojen epäonni on taas pistänyt pienen pään pyörälle ja kalustoa on modattu parhaani mukaan. Huhut useista peltikaloista saivat minut päättelemään, että tällä kertaa kalat vaativat liikettä. Siispä sidoin joka tapsin päähän houkutuslevyn.

Muistelisin, että viimevuoden tyhjäputken loppupäässä tein myös vastaavanlaisen kokeilun, joka päättyi kilometrien siimamenetyksiin.

Matkalla kotoa mökille aamuhämärässä keli hieman huoletti. Näkyvyys maantiellä oli luokkaa 50m. 40km siirtymästä tulee todella tuskainen, jos vesillä ei nää yhtään kauemmas.

Onneksi sumu rajoittui mantereelle ja vesillä oli lähes normaali näkyvyys. Mitä nyt ht-katteen lasit oli niin huurussa, että seisoviltaan sai ajaa koko matkan.

Kohteena taas kerran Sarviniemen pohjoispuoli. Keli oli hieno, ehkä vähän outokin. Täysin pläkä ja rantametsät sumun peitossa. Vesillä silti näkyi hienosti.

Levyjen kanssa uinnit oli nopeasti viritelty ja ennätysajassa pyynnit olivat vedessä. Pyörittelin tuttuja ottipenkkoja sieltätäältä. Tutultahan homma alkoi nopeasti tuntumaan, ei räikät pärisseet.

Sitkeästi vaihtelin levyjä ja uinteja. Huppurallikin alkoi ja cleari toisensa jälkeen päätyi takaisin pakkiin. Lähes kaikki värit taas pääsivät käymään vedessä.

Ennen puoltapäivää sain päivän ainoan kalakontaktin. Noin 35cm kuha puri vihaisesti kameliontti-levyn takana olevaa huppua. Siis kuha! On se kumma, kun ei edes alamittalohia tunnu näkyvän. En ihan ensimmäiseksi 40m syvän päältä 80gr puntin takaa kuhaa odottaisi. Tänä syksynä kaikki tuntuu olevan mahdollista.

- Paitsi lohen saanti.

Siinäpä sitä olikin keikan tapahtumat. Hiljaista pitelee edelleen busterin ympärillä. Kirous ilmeisesti vaan kovenee. Tällä hetkellä viimeisestä järvilohesta on 104 tuntia. Siis alamittaistakaan en ole saanut yli 100 tuntiin. Lieköhän tällaiseen pystynyt kukaan ennen miuta? Kaikki vinkit ja neuvot ovat tervetulleita. Palaset vaan tuntuvat olevan niin hukassa, kun vaan on mahdollista.

Saldoa:
Vesillä: 13h
Bensaa: 43l
Veden lämmöt: 17,5-18
Paineet: Laski koko päivän 1010 ->
Alussa tyyntä, lopussa tuulta - etelän suunnasta.

Dokumentointia versio 2

Kuvat on mukava lisä kirjoitteluun.

Järvilohet ovat kuitenkin sen verran harvassa, että talvella olisi mukava nähdä myös väsyttelyä ja tilanteita videolta.

Sen verran elektroniikan ja tietotekniikan yms kanssa tykkään pelata, että tuli hankittua veneeseen kalareissuja kuvaamaan HD-videokamera. Tarkoitukena on kuvata reissut alusta loppuun joten tärpit ja kaikki pitäisi ruudulle saada.

Vielä ei ole julkaistavaa matskua antaa, mutta toivottavasti sitä syksyn mittaan tulisi. :)
Pari mallikuvakulmaa tuli viime keikalla etsittyä, pitää nyt katsella vieläkö löytyisi mielenkiintoisempia.

31.8. Saimaa

Muutamia keikkoja sitten minulla oli vielä odotuksia, että voisin järvilohen päivän mittaan saanut. Nyttemmin olen nöyristynyt ja nöyristynyt. Nykyään lähden vaan oikomaan siimat isojen punttien avulla ja syömään eväitä. Siltä ainankin tuntuu.

Eipä ne lohet kotisoffalle ui ja vain vesillä ollessa kalaa voi saada. Siispä vesillä ollaan niin kauan, kunnes kalan saan tai joku näyttää toteen, ettei Saimaassa enää järvilohia ole.

Kuuden aikoihin raksit vetoon Sarviniemen pohjoispuolella. Keli oli aika kova, kaakon suuntaista tuulta 6-8ms, puuskissa enemmin. Laskin pyynnöt sivumyötäiseen ja kaartelin pitkin syvänteitä ja pakkojen reunoja.

Aamupäivän mittaan keli vain koveni ja puolen päivän aikoihin tuuli oli jo sitä luokkaa, että kaikuluotaimen kuvaa ei voinut kunnolla tulkita, kun puolet ajasta anturi oli ilmassa. Sitkeästi kuitenkin luovin pitkin tyrskypäitä spotilta toiselle.

Epätoivo, se oli sana joka käski miut ajamaan rantamatalaan testaamaan toimiiko uinnit ollenkaan. Ja toimihan ne, heti kun mentiin alle 15m veteen sisin plaanari jämähti paikoilleen. Koskaan ei varmaan ole hauen saanti näin hyvää fiilistä tuonut lohihommissa, sentään edes luupäille miun uinnit kelpaa. No se leikkimisestä. Siirryin takaisin syviin vesiin.

Päivä oli kuin edeltäjätkin. Ei tärpin tärppiä. Lähinnä se naurattaa kuinka paska uistelija voinkaan olla. :D Kohta tulee 100 tuntia täyteen, etten ole edes alamittaista järvilohta nähnyt. Onkohan kukaan tällaiseen aikaisemmin pystynyt, kun on oikeasti lohta yrittänyt?!

Iltapäivällä keli tyyntyi siedettäviin tuulilukemiin, ei tämäkään nieluja avannut vaan taas yks lohi-mp reissu oli tosiasia.

Kalustokin taas ilmoitteli, että takuun 2 vuotta on täyttynyt.
Tällä kertaa hajosi Bennetin trimmilevyjen ohjausnapit lisäksi ilmeisesti polttoainetankin korvausilman putki on tukossa tai lytyssä, tankkia ei millään meinaa saada täyteen.

Odottelen innolla milloin leviää jotakin oikeasti kallista mm. autopilotti, kaikuluotain tai Yamaha.

Saldoa:
Tunteja: 13
Hauki!
Vesi: 18c
6-10ms kaakonsuuntaista
Bensaa 45litraa