26.8. Saimaa

Vielä en ole luovuttanut, vaikka viimeiset reissut on lohien kannalta olleet synkkiä.

Perinteinen yöherätys ja siirtymä vesille. Keli oli sumuinen, pilvinen ja tyynehkö. Paineetkin mukavan korkealla. Odotukset olivat taas kerran kovat.

Tällä kertaa ohitin eteläiset selät vauhdilla, suuntasin aivan lupa-alueen pohjoisosiin. Eipähän ainankaan Ilkonselän kirous pätisi.

Painotukset aloitin aika laajalla skaalalla, plaanarit 30-200gr ja takilat 50-70ft. Päätin haravoida vähän joka kerrosta siihen asti kuin jostain ilmoittelisi.

Kaiku piirsi kalaa todella mukavasti, parvia oli huomattavasti enemmin kun edellisillä reissuilla. Pääasiassa 8-15m vedessä, joten hieman enemmin panostin painotuksilla niihin syvyyksiin.

Aamupäivä kuitenkin enteili mitä tuleman pitää. Ei nykyäkään. Yksi isolla painolla oleva plaanarin jämähdys, mutta sekin todennäköisesti oli pohja.

Ahkerasti vaihtelin syöttejä ja värejä. Kaikki houkutuslevytkin kävivät vedessä mitä pakista löytyi. Mutta tulosta ei tullut. Aamupäivä kääntyi iltapäiväksi ja iltapäivä illaksi. Ei tärppejä.

Yksi taimenen tumppi syöttiä pois kelatessa naukasi potkurin pyörteistä syötin suuhunsa, siinä ainut lohikalakontakti päivän ajalta. Sekin ravisteli itsensä irti ennen venettä.
Takilassa roikkunut ahven oli lähimmäksi venettä päässyt kala, se tipahti moottorikaivoon josta hyppäsi veteen. Hienoa tämä järvilohen uistelu! :D

Ja siinähän sitä taas oltiin, 14h vesillä ja munat pataan. Tähän alkaa jo tottumaan. 78 tuntia on siitä, kun viimeeksi olen edes ALAMITTAISEN järviloheen veneen lähistöllä nähnyt. Mikä helvetti miun touhussa menee vikaan?! Onkohan joku kussut syötteihin vai mikä tässä nyt on. Talvella vaihdoin tapsisiiman 0.60 sufixiin, se lähtee ensi reissuksi paitsioon ja tapsit tulee 0.46 big gamesta. Muuta radikaalia en tähän hätään keksi.

Saldoa:
Vesillä 14h
Munat pataan!
Bensaa meni 43 litraa.

Ahvenpommituksia pitkin viikkoa.

Ahventakin olen taas kerennyt jahtailemaan. Joskus tullut savukalat helposti, juskus vähän töitäkin teettänyt.

Yhdessä vaiheessa nousi haukea ahventen ohessa niin paljon, että oli pakko jonkinlaiset kevyet tapsit kehitellä. Motonetistä löytyi Climaxin Toothy Critter- perukevaijeria josta askartelin 20cm perukkeet vaapulle.

Ensikokemukset on todella myönteisiä. Vaikka kuulan perässä on snubberin ja perukkeen varassa 3-4kg haukia ei ole heikkenemisen merkkejä ollut.

Jälkimmäisestä kuvasta ilmenee taas kerran pienen saimaan karmea kunto, vesi on lähinnä vihreää puuroa.

22.8. Saimaa

Puhelin soinut lähipäivät ja huimaakin huimempia saalisraportteja saanut kuunnella suunnalta jos toiselta. Pakkohan se on itsekkin lähteä yrittämään heti, kun vaan tilaisuus koitti.

Perinteinen klo 03:00 herätys, puurot naamariin ja jalka suorana veneelle - tänään nousee lohta.

Upeassa tyynessä usvakelissä siirtymä ja jokerivalinta; kuulemma troolipari ei ole vielä pyörinyt lähiselillä. Päätin siis jäädä entistä luottopenkkaa hankaamaan Ilkolle.

Viiden jälkeen oli kalusto vedossa, kaakonsuuntainen tuuli oli hieman voimistunut, ei kuitenkaan häiritsevästi.

Yö oli sen verran viileä, että kalojen pintautumisen toivossa pieniä painoja koitin heti aamusta. Kymmeneen mennessä ei tärppiäkään tullut ja siirryin perinteisille kesäpainotuksille. Melkein kaikki painopakista löytyneet 100gr siimapainot pääsivät veteen.

Pienehköjä parvia löytyi sieltä täältä ja parempiakin kaikuja nousi takilankuulaa ihmettelemään. Kuitenkaan ei räikät pärisseet.

Ensimmäistä kertaa kauden aikana aloin huppuruletin ja clearit huput laitettiin jäähylle. Tilalle tuli kaikki mahdolliset värit mitä pakista löytyi. Mutta tämäkään ei kalojen nieluja avannut. Syöttejä jaksoin vaihdella aktiivisesti, 40 muikkua taisi päivän mittaan mennä. Mutta ei niin ei, lohet kiertävät kesällä Busterin.

Kestin sitkeästi koko päivän saman penkan ääressä, päätin että nyt luotan paikkaan. Ehkä tämä oli virhe tai sitten koko alueella ei vaan kalat syöneet. Historian ensimmäinen täysin tärpitön lohenuistelupäivä oli tosiasia, ei edes pureskeltua syöttiä ollut koko 13h uistelupäivänä.

Päivän kruunasi se, että viereeni ilmeistyi troolipari, ehkä tämä vähän selittää pieniä hajanaisia parvia.

Viiden aikaan kaverit soittelivat, että Lappeenrannan suunnalta nousee kova myrsky. Hirveällä kiireellä keräsin siimat sisään ja aloittelin siirtymää. Juuri kuin takilat sain vinssattua ylös taivas repesi - sadetta riittikin koko kotimatkan.

Miten sitä lohenuistelusta sanottiinkaan? Kovia tärppejä, pitkiä väsytyksiä ja elämyksiä.
- Olisikin.

Tällä hetkellä miulla on kaikki opit aivan hukassa. En ole edes alamittaista järvilohta nähnyt veneen vierellä 64 tuntiin. Jos kaikki lohikalat lasketaan mitä olen kauden aikana saanut, siis alamitatkin, laskuri pysähtyy 5 kappaleeseen. Alkaa tapahtumat olemaan vähissä. Toivottavasti tämä tyhjäputki enteilee huikeaa syksyä. Jotenkin rohkenen epäillä.

Keikan saldoa:
Vesillä 13h
Munat pataan!

Ahvenen etsintä jatkuu.

Aikaiset aamuvuorot ovat taas vesittäneet mahdollisuudet päästä lohihommiin. Iltaisella on aina sillointällöin tullut käytyä ahvenia etsimässä "luottopenkoilta". Kuitenkin viimeisen viikon ajan kalat ovat olleet täysin hukassa. Hyvä että edes paistikalat on parin tunnin keikalla saanut ronkittua.

Vuodet ei tietenkään ole veljiä keskenään. Vesi on alhaalla ja virtaukset muuttuneet. Kaipa siis ahvenetkin ovat etsineet uusia huilipakkoja. Ne vaan pitäisi löytää. Kaikuun olen kyllä saanut hienoja esiintymiä piirtymään, mutta vavat eivät ole taipuilleet toivottuun tahtiin.

Alkukaudesta ihmettelin, kun ei kaiku piirtänyt parvia juuri ollenkaan, kuitenkin tiesin että alueella on kalaa aivan sikana. Kävin kinuamassa myyjäliikkeestä uuden anturin ja taas rokkaa. Ilmeisesti talvisäilytys kylmässä ei ole hyvä vaihtoehto ainankaan Lowrancen halpisantureille.

En ole toistaiseksi käyttänyt kuin takiloita. Aikaisempina kausina myös perässä vedin muutamaa painouistinta tai pintavaappua. Kuitenkin nopeat käännökset pakoissa yleensä tiesivät siimasotkua. Seuraavaksi tietysti voisi testata vetoa pitkin selkävesiä, plaanareiden kanssa. Ajatus vaan ei houkuta. Alle 500gr ahventa on reilussa 4kmh vauhdissa mahdotonta nähdä hyvävetoisen kelkan takaa.

Tällaista tällä kertaa. Eihän se auta kuin yrittää. Voihan se olla, että kaloilla on muuten vaan ollut vähän turvat tukossa ja vanhat kikat alkavat toimimaan ihan lähiaikoina. Siihen luotan.

Busterikin alkaa esittelemään vanhemisen merkkejä. Ensimmäinen hajonnut osa: Tuulilasin pyyhkijä. Takuu tietenkin "perävaloluokkaa" joten itse jouduin asian tiimoilta askarteluhommiin. Onneksi vain vivusto oli hieman kärsinyt ja taas pyyhkii hyvin. :)

1.8. Saimaa

Aikainen virkku kalan nappaa, vai miten sitä sanottiinkaan...? Itse ainankin tähän uskomukseen luotan ja herätyskello herätti pilviseen maanantai-aamuun 3:50. Päivän kohteena kyläniemen pohjoiset selät ja aiheena järvilohi. 5 aikaan busteri irtaantui tuulisesta mökin rannasta ja virkistävä 38km siirtymä alkoi.

Kun suur-saimaa aukesi kapeasta salmesta aallokko oli varsin vaikuttava. Oli pakko valita kiertotie, ettei tarvinut vajaaseen metriseen vasta-aaltoon hakkauttaa 10 kilometriä. Pienen viivästyksen jälkeen 6 aikohin kuitenkin pääsin laskemaan rakseja vetoon. Valitsin paikan lähinnä kelin mukaan, ei huvittanut hirveissä puuskissa viritellä uinteja.

Valinta osui myös kalastuksellisesti hyväksi. Kun viimeinen plaanerivapa oli viritelty ja aloin takiloita laittelemaan valmiiksi pakitti jo sisin plaaneri veneen taakse. Äkkiseltään tunnustellessa ei pystynyt lajimääritystä tekemään. Laskoja mutta voimakkaita tempaisuja tuntui siimassa. Taistelu oli kuitenkin harmittavan lyhyt. Hetken päästä kala tuli jo pintaan ja oikeastaan ui suoraan haaviin. No en valita - haavissa makasi uusi ennätystaimen 66cm ja 3,6kg. Hienosti alkoi päivä.

Tämän jälkeen saikin viritellä loput tavarat rauhassa. Aamukahvin keskeytti vielä jo perinteeksi muodostunut takilahauki 35ft takilasta ja uv huppuun. Ei taida reissua olla, jolloin ei moista veneen vieressä käy.

Sitten hiljenikin kokonaan, harrastin lähinnä maisema-uistelua. Kiertelin selkiä ja tutkin mihin tuuli on kalat vienyt. Muutamia ihan metkoja havaintoja tulikin asian tiimoilta tehtyä.

Kalat ei touhua haitanneet. Hauki-episodin jälkeen ei edes räjähtänyttä syöttiä ollut. No onneksi heti alussa tuli komea taimen.

Järvilohista ei olekkaan kymmeniin tunteihin ollut havaintoja Busterissa. Hyvin ovat onnistuneet veneen kiertämään, toivottavasti syksyllä alkaa homma toimimaan.
Kun 11 tuntia ilman kalakontaktia tuli täyteen kelailin pyynnöt ylös ja suuntasin kohti kesämökkiä, tarjolla oli siis 42km hyppyytystä.

Vaikeaa on lohen kanssa kesällä. Uskon, että vielä yritys palkitaan. Ehkä ei tämän vuoden helteillä, mutta joskus. :) Odotan innolla sitä, että pintavesi tippuu alle 12 asteeseen. Siihen on vaan vielä aikaa, tällä hetkellä vesi oli 22 asteista. Voipi siis monta lohetonta keikkaa olla vielä edessä.

Saldoa:
Vesillä: 14h
Bensaa: 46l